–Punainen väri tapausselostuksen otsikossa tarkoittaa, että tekstiilihuoltoalan toiminnassa on ollut virhe ja se on joutunut korvaamaan tuotteen.
–Sininen väri puolestaan tarkoittaa, että tekstiilihuoltoalalle on suositeltu uusintapesua, viimeistystä tai korjausta.
Muutoin mahdolliset muutokset tuotteissa ovat olleet valmistajan/myyjän tai kuluttajan omalla vastuulla.
Yhden hengen vanutäkki (2/2018)
Peitossa on havaittavissa pieniä reikiä (lähinnä erilaisia viiltoja). Jos reiät ovat olleet jo pesuun tultaessa, niin niitä on ollut vaikea havaita.
Tekstiilihuoltoala ei ole noudattanut peiton pesuohjetta, kun on pessyt sen kirjopesussa eli sallittua kovemmalla mekaniikalla ja kuivannut sen ohjetta kuumemmassa. Hoito-ohjeeseen on merkitty hienopesu ja varovainen rumpukuivaus.
Pesu tai kuivaus ei näytä kuitenkaan aiheuttaneen vauriota peitolle eikä se ole myöskään käyttökelvoton. Reiät on havaittu vasta pesun jälkeen.
Nitojan hakaset voivat olla riski pesussa, mutta tässä tuotteessa hakaset ovat hyvin kiinni, eivätkä ole voineet aiheuttaa tuotteen vaurioita.
Selvää syytä vaurioiden syntymiselle ei pystytä selvittämään näillä tiedoilla. Reiät ovat myös erimuotoisia, joten niitä on voinut syntyä eri tilanteissa.
Reikiintyminen saattaa myös johtua kankaan ominaisuuksista (tiivis ja jäykkä kangas, helposti laskostuva).
Tekstiilihuoltoalan pitää palauttaa pesumaksu asiakkaalle, koska on ottanut pesussa turhia riskejä. Tekstiilihuoltoalan olisi pitänyt sopia asiakkaan kanssa hoito-ohjetta kovempien menetelmien käytöstä. Tekstiilihuoltoala on tarjoutunut korjaamaan reiät. Suosittelemme, että tekstiilihuoltoala korjaa ne lupauksensa mukaisesti veloituksetta, mikäli saa asiakkaan suostumuksen korjaukseen.
Sohvan päällinen (lausunto 5/2016)
Tekstiilihuoltoala on pessyt päällisen asianmukaisesti, mutta tekstiilihuoltoala ei ole varmistanut, että tarranauhat pysyvät kiinni pesun ajan. Tarranauhat ovat vaurioittaneet päällistä.
Sohvan päällisessä on todettavissa myös käyttökulumia, jotka eivät ole voineet syntyä pesun yhteydessä tarranauhojen aiheuttamina.
Tekstiilihuoltoala on korvausvelvollinen, koska tarranauhoista on tullut jälkiä kankaaseen. Päällisen 8 vuoden iän ja kunnon perusteella on korvaus 15% uuden päällisen hinnasta.
Kaitaliinat 21 kpl ja yksi pyöreä liina (lausunto 1/2016)
Kaitaliinojen värit olivat haalistuneet pesun jälkeen.
Kaitaliinoissa on huono värin hankauksenkesto, tämän vuoksi
kaitaliinojen hoito-ohjemerkintä on puutteellinen. Hoito-ohjeessa ei ole hellävaraisen viivaa, eikä siten ohjaa väljempään täyttöön ja hellävaraiseen linkoukseen.
Liinoissa ei ole ollut hoito-ohjetta. Tekstiilihuoltoalan käyttämä pesuohjelma ja linkous ovat olleet liian voimakkaita ko. kaitaliinoille.
Kahviossa syntyvät tahrat eivät yleensä lähde pois alle 60 asteen lämpötilassa. Kankaiden huonon värin hankauksen keston vuoksi vaurio olisi saattanut syntyä jo 30 asteen pesussa.
Ko. kaitaliinat eivät ole käyttötarkoitukseen sopivia, koska niitä ei voida pestä 60 asteessa ja lingota tavanomaisesti käytössä olevilla linkousnopeuksilla.
Koska tekstiilihuoltoala ei ole pyytänyt hoito-ohjetta ennen pesua tai sopinut asiakkaan kanssa pesutavasta, sen tulee palauttaa pesumaksu asiakkaalle. Tekstiilihuoltoala on pessyt tuotteet tavanomaisella kahvila/ravintolapöytäliinojen pesutavalla. Tekstiilihuoltoala ei ole korvausvelvollinen liinojen huonosta värinkestosta.
Petauspatja (lausunto 13/2015)
Asiakas on pessyt ensimmäisen kerran petauspatjan 30 asteen villapesussa omassa koneessaan. Asiakas laittoi petauspatjan kuivumaan saunan lauteille, joka ei ollut päällä. Petauspatja kuivui saunassa useita päiviä.
Patjan suojus on kutistunut selvästi. Vetoketju on kunnossa, mutta täytteet jäävät helposti väliin. Patjan suojus on pesulassa pesty oikein ja kuivausaika on ollut tavanomainen.
Hoito-ohjeen mukaan tuote olisi pitänyt muotoilla (venyttää) alkuperäisiin mittoihin jokaisen pesun jälkeen, myös kotipesussa. Pitkä kuivatusaika kotona on lisännyt mittamuutosta (kutistumaa). Vaikuttaa siltä, että tuotetta ei ole pesulassakaan muotoiltu pesun jälkeen. Tekstiilihuoltoalan olisi pitänyt tällaisessa tapauksessa ottaa varaus.
Koska patjan suojus on jo asiakkaan pesun aikana kutistunut, tekstiilihuoltoala ei ole korvausvelvollinen. Asiantuntijalautakunta suosittelee kuitenkin, että tekstiilihuoltoala kostuttaisi ja yrittäisi muotoilla patjan suojuksen asiakkaan suostumuksella oikeisiin mittoihin asiakkaan toimittaman pehmustelevyn päälle. Ei muuta korvausta.
Pellava pöytäliina (lausunto 12/2015)
Pesun jälkeen asiakas huomasi, että pöytäliinaan on tullut reikiä.
Pöytäliina on puhdas ja hyvin viimeistelty.
Pöydän pinnalla olleessa kohdassa, liinan toisessa päässä on reikiä. Reikien alkuperää ei voi varmuudella sanoa.
Pesumenetelmä tai kyseiset pesuaineet eivät ole voineet reikiä aiheuttaa. Reikien sijaintikohdasta päätellen, reiät ovat voineet saada alkunsa käytössä tulleista tahroista. Tämänlaiset reiät tulevat usein esiin vasta pesun jälkeen.
Jos pesu olisi aiheuttanut reiät, niitä olisi kauttaaltaan liinassa.
Pöytäliina on pesty ja viimeistelty tällaiselle tuotteelle tavanomaisella tavalla.
Tekstiilihuoltoala ei ole korvausvelvollinen.
Pesumaksua ei tarvitse palauttaa asiakkaalle.
Verhot 2 kpl (lausunto 5/2015)
Verhot vietiin pestäväksi ensimmäistä kertaa.
Verhojen reunat poimuilevat pesun jäljiltä. Muutokset ovat saattaneet syntyä, kun kudontajännite on lauennut verhojen ensimmäisen pesun yhteydessä. Tekstiilihuoltoala on pessyt ja prässännyt verhot hoito-ohjeen mukaisesti ja näin ollen tekstiilihuoltoala ei ole korvausvelvollinen.
1.Sohvantyynynpäälliset kutistuneet pesussa (Lausunto 2/2014)
Pesussa päälliset olivat kutistuneet muodottomiksi ja samettiosa oli loimukas, ennen pesua se oli tasainen.
Sohvatyynynpäällisissä ei ollut kiinteitä hoito-ohjeita. Asiakas oli pyytänyt pesemään tuotteet max 40 °C lämpötilassa. Tekstiilihuoltoala oli kertonut asiakkaalle pesuun liittyvistä riskeistä etukäteen. Tekstiilihuoltoala oli ollut yhteydessä valmistajaan, jolta oli saatu ohjeen pesun suorittamiseen, vesipesu 40 °C.
Päälliset oli pesty vesipesuna 40 °C Kannegiesser Pharmagg 40 – koneella 20 kg:n täyttömäärällä Power Classic (alkalitehostin), Select Detergent Blue (tensiditehostin) ja Mulan Classic (tensiditehostin) – pesuaineilla ja Bisoft Eco – huuhteluaineella. Pesun pH 6,9.
Hienopesu 40-ohjelma: Pesu 7 min., Pesu 1 min., poisto ja välilinkous 2 min., huuhtelu 1 min., huuhtelu 3 min., poisto ja loppulinkous 3 min.
Tuotteet silitettiin 110 °C lämpötilalla. Pesun jälkeen tuotteet kasteltiin ja venytettiin kosteina sohvatyynyjen päälle. Asiakas toimitti tyynyt jälkikäteen pesulaan.
Sohvatyynynpäälliset olivat puhtaat, mutta kangas oli mallitilkkuun verrattuna selvästi kutistunut ja tekstiileissä oli havaittavissa vesipesussa syntyvää raitaisuutta, samettinukka taittuu, mikä näkyi pinnassa loimuttamisena. Kutistumaa oli sekä samettisen että tasaisen väliosan kohdalla. Tyynynpäällisen leveys oli kutistunut n. 5 cm, mikä on enemmän kuin tällaisten tuotteiden sallittu kutistuma.
Puutteellisten ohjeiden takia tekstiilihuoltoala oli tarkistanut hoito-ohjeen valmistajalta, joka oli suositellut vesipesua. Tuotteet olisivat todennäköisesti kestäneet kuitenkin kemiallisen pesun paremmin. Asiantuntijoiden kokemuksen mukaan viskoosisametti ”loimuttuu” aina kastuessaan.
Tuotteen valmistaja/maahantuoja on vastuussa tuotteen hoito-ohjeista. Tekstiilituotteen kaikkien osien tulee kestää valmistajan ilmoittaman hoito-ohjeen mukainen käsittely. Mikäli tuote ei kestä hoito-ohjeen mukaista käsittelyä, on kyseessä tuotevirhe ja vastuu tästä on valmistajalla/maahantuojalla.
Koska tekstiilihuoltoala oli pessyt tuotteet valmistajalta saamansa hoito-ohjeen mukaisesti, ei se lautakunnan mielestä ollut korvausvelvollinen. Asiakasta kehotettiin kääntymään korvausasiassa myyjäliikkeen/valmistajan puoleen.
Tyynynpäälliset palautettiin asiakkaalle.
2. Petauspatjan sisus paakkuuntui (2011)
Patjansuojus oli puhdas, mutta sisus oli kauttaaltaan paakkuuntunut eikä suojusta voinut enää käyttää siihen tarkoitukseen, johon se oli tarkoitettu. Patjansuojuksen materiaaliksi oli ilmoitettu 100 % puuvilla, eikä täytteen materiaalia ollut ilmoitettu erikseen. Hoito-ohjeessa suojukselle sallittiin vesipesu 95 °C:ssa tai kemiallinen pesu. Petauspatja oli pesty vesipesussa Girbau HS4040 –koneella 23 kg:n täyttömäärällä yksinään 60 °C:ssa.
Lautakunta huomautti, että tuotteen kaikkien osien tulee kestää sille määritelty hoito-ohjeen mukainen käsittely. Mikäli tuote ei kestä sille määritettyä hoito-ohjeen mukaista käsittelyä, on kyseessä tuotevirhe ja vastuu tästä on valmistajalla/myyjäliikkeellä. Paakkuuntuminen johtui todennäköisesti siitä, että patjansuojuksen tikkauksen rakenne ei pitänyt joka kohdasta täytettä tarpeeksi tiiviisti paikallaan ja se pääsi pesussa paakkuuntumaan. Tekstiilihuoltoalalle huomautettiin, että asiakkaalle olisi pitänyt palautustilanteessa kertoa tuotteen virheestä. Koska tekstiilihuoltoala ei ollut suojusta noudettaessa informoinut asiakasta suojuksen paakkuuntumisesta, lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala palauttaa asiakkaalle pesumaksun.
Koska tuote ei ollut kestänyt sille määriteltyä hoito-ohjetta, oli kyseessä tuotevirhe ja vastuu tästä on myyjäliikkeellä/valmistajalla. Asiakasta kehotettiin kääntymään korvausasiassa myyjäliikkeen/ valmistajan puoleen. Patjansuojus palautettiin asiakkaalle. Tekstiilihuoltoalaa kehotettiin ottamaan yhteyttä asiakkaaseen palautuksen sopimiseksi.
3. Torkkupeitto oli värjääntynyt (2011)
Torkkupeitto oli pesty aiemmin kerran ja siinä oli kiinteät pesuohjeet. Peitto on pesty vesipesuna Electrolux Wascatro-koneella yksinään 40 °C:ssa ja se oli päästänyt väriä.
Punavalkokuvioinen puuvillainen torkkupeitto oli puhdas, mutta pinnassa oli havaittavissa hieman nukkaantumista. Peiton hoito-ohje salli vesipesun 60 °C:ssa ja yleisen käytännön mukaan tuotteen pesu alemmassa lämpötilassa on sallittua. Peiton materiaali oli löyhästi kierrettyä puuvillalankaa, josta pesussa herkästi irtoaa kuituja, jotka nukkaantuvat peiton pintaan. Tämä on tyypillistä löyhäkierteiselle puuvillalangalle tapahtuvaa kulumista käytössä ja pesussa.
Peitossa käytetty puna-valkoinen väriyhdistelmä oli tyypillisesti sellainen, jossa helposti irtoväriä saattaa siirtyä ensimmäisillä pesukerroilla. Uusintapesussa värjäytymät oli saatu hyvin poistettua. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt peiton oikein hoito-ohjeen mukaisesti, eikä ollut korvausvelvollinen. Peitto palautettiin asiakkaalle.
4. Asiakkaan toivoma pesutapa kannattaa kirjata selvästi kuittiin (2011)
Asiakas oli mielestään pyytänyt Alcantara-peitolle suullisesti hellävaraisen vesipesun matalassa lämpötilassa. Koska peitossa ei ollut pesuohjetta, vastaanottopesula oli pyytänyt asiakkaalta kuitenkin pesuluvan ja pesula pesi peiton hellävaraisessa kemiallisessa pesussa. Pesun jälkeen peiton päällyskangas oli kulmista revennyt ja materiaalille ominainen pintatuntu ja ulkonäkö olivat muuttuneet.
Lautakunnan mielestä peiton kulmien kuluminen vaikutti suurimmaksi osaksi käyttökulumalta, koska pesussa peitto olisi kulunut tasaisesti kauttaaltaan. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt peiton oikein alcantaralle yleisesti käytetyllä pesumenetelmällä eikä ollut korvausvelvollinen. Asiakas oli hyväksynyt sen, että tekstiilihuoltoala valitsee pesutavan, vastaanottaessaan kuitin, johon oli merkitty pesu asiakkaan luvalla. Tekstiilihuoltoalalle annettiin tiedoksi, että vastaisuudessa asiakkaan toivoma pesutapa kannattaa kirjata selvästi kuittiin epäselvyyksien välttämiseksi.
Lautakunnan mielestä peiton päällyskankaan laatu vaikutti heikolta tuotteen hintaan nähden. Myyjäliikkeelle annettiin tiedoksi, että heiltä saaduissa pesuohjemerkeissä oli virheellinen vesipesumerkintä. 30-asteen pesu on aina hellävarainen.
Tietoja oikeista merkinnöistä on saatavana Inspecta Sertifiointi Oy:stä.
Myyjäliikkeelle annettiin tiedoksi myös, että kuluttajansuojalain mukaan tekstiilituotteiden kuitusisällön ja hoito-ohjeiden ilmoittaminen on pakollista. Tuotteiden tulee myös kestää hoito-ohjeiden mukainen käsittely kokonaisuudessaan. Ohjeet voi ilmoittaa myös erillisellä lapulla tuotteen mukana. Mikäli tuote myydään ilman hoito-ohjeita, siinä on tuotevirhe ja vastuu tästä on myyjäliikkeellä. Asiakasta kehotettiin kääntymään korvausasiassa myyjäliikkeen puoleen.
5. Tekstiilihuoltoala ei ole velvollinen ottamaan vastaan tuotteita ilman hoito-ohjeita (2011)
Pitkät verhot tuotiin kolmannen kerran pesuun. Verhoissa ei ollut materiaalitietoja eikä hoito-ohjeita eikä asiakas muistanut niiden ikää. Verhot repesivät pesussa.
Lautakunnan mielestä verhot näyttivät vanhoilta ja olivat valon haurastuttamat, joka oli tullut ilmi pesun yhteydessä. Tekstiilihuoltoalan käyttämä pesumenetelmä oli ollut hellävarainen ja verhojen olisi pitänyt se kestää. Lautakunta totesi, että vastaisuudessa tekstiilihuoltoalan kannattaa ottaa asiakkaalta kirjallinen varaus, jos tuotteissa ei ole materiaalitietoja tai hoito-ohjeita eikä niiden iästä ole tietoa. Tekstiilihuoltoalalle muistutettiin, että se ei ole velvollinen ottamaan vastaan tuotteita ilman hoito-ohjeita. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala ei ollut korvausvelvollinen.
6. Homevaurioitunut pyykki kutistui, katosi ja meni rikki (2011)
Kodin homevaurion vuoksi kaikki kodintekstiilit ja vaatteet toimitettiin pestäväksi taloyhtiön hankkiman siivousliikkeen toimesta. Kotona suoritetun otsonoinnin jälkeen kaikki tekstiileissä olleet kuolleet homemikrobit, -itiöt sekä sädesienet piti saada poistettua asianmukaisesti. Osa tuotteista palautui takaisin pesemättöminä, vaikka oli nimenomaan painotettu, että kaikki tekstiilit pitää käsitellä asianmukaisesti homeitiöiden takia, ettei perhe saa niistä oireita. Vaatteet olivat kutistuneet, rikkoutuneet ja venyneet. Kodintekstiilit eivät olleet puhdistuneet, niissä oli tahroja ja ne olivat rikkoutuneet. Tuotteita oli kadonnut.
Tuotteet oli huollettu pesuohjeiden mukaisesti villa-, vesi- tai kemiallisessa pesussa. Ellei pesuohjetta ollut, tuote huollettiin parhaalla mahdollisella tuotteelle soveltuvalla pesutavalla. Tuotteet toimitettiin pesulaan kilopyykkinä, johon kuuluu ainoastaan pesu ja viikkaus. Useiden reklamaatioiden vuoksi tekstiilihuoltoala oli kuitenkin veloituksetta viimeistellyt tuotteet.
Lautakunta totesi, että valkoinen rahin päällinen oli ryppyinen ja vaikutti siltä, ettei sitä ollut silitetty. Rahissa oleva tahra oli todennäköisesti tullut esiin pesussa. Tekstiilihuoltoala ei ole velvollinen saamaan kaikkia asiakkaan aiheuttamia tahroja pois. Mikäli tekstiilihuoltoalan kanssa oli alun perin sovittu viimeistelystä, lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala silittää päällisen.
Lautakunta totesi, että sininen ja valkoinen peitto olivat puhtaita ja niiden pesutulos oli tyypillinen. Peittojen pinnassa oli näkyvissä käytöstä tullutta kulumaa ja valkoisessa peitossa oli hyvin pieni tahra, joka oli voinut olla siinä jo ennen pesua. Peittojen tikkauksissa ei ollut havaittavissa vikaa.
Valkoisen verhon yläreunassa oli palkeenkieli ja pieniä reikiä alareunassa samassa linjassa palkeenkielen kanssa. Koska palkeenkieli oli todennäköisesti syntynyt tekstiilihuoltoalan vastuualueella, lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa asiakkaalle 75 % verhon hankintahinnasta.
Raidallisten puuvillaverhojen haalistuma vaikutti ajan myötä tulleelta. Valkoinen pyyhe oli puhdas, mutta vaikuttaa vanhalta ja iän myötä haurastuneelta.
Mustien helmikoristeltujen tyynynpäällisten pinta oli selvästi haaleampi nurjaan puoleen verrattuna ja koristeet olivat kärsineet. Päällisten värin ja koristeiden perusteella tekstiilihuoltoalan olisi pitänyt pestä päälliset nurinpäin käännettyinä. Lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa 50 % mustien tyynynpäällisten hankintahinnasta. Muiden tyynynpäällisten pesutulos vaikutti normaalilta.
Beiget pellavahousut olivat kutistuneet, mikä on pellavalle ominaista. Housujen pesutulos vaikuttaa tyypilliseltä. Vihreissä shortseissa oli joitakin tahroja, jotka eivät olleet puhdistuneet pesussa. Aikuisten paksujen neuleiden pesutulos vaikutti normaalilta. Puuvilla- ja akryylineuleissa oli havaittavissa normaalia käytöstä ja pesuista aiheutunutta kulumaa. Aikuisten ohuista neuleista metallisävyisen raidallisen neuleen pesutulos vaikuttaa normaalilta. Neuleessa ei ole havaittavissa kutistumaa.
Mustavalkoisen hameen helman alimmainen rimpsukaistale oli revennyt takaa. Hameen päällysosa vaikutti kutistuneelta vuorikankaaseen nähden. Koska helman ratkeamaa ei ollut kirjattu vastaanotossa, lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korjaa helman.
Aikuisten puseroissa ja lasten neuleissa oli havaittavissa normaalia käyttökulumaa. Puseroiden ja neuleiden pesutulos vaikutti normaalilta. Satiiniaamutakit olivat ryppyisiä. Mikäli tekstiilihuoltoalan kanssa oli alun perin sovittu tuotteiden viimeistelystä, lautakunta suosittaa, että tekstiilihuoltoala silittää aamutakit.
Valkoinen lasten mekko, vauvanmekko ja punainen mekko olivat revenneet. Koska virheitä ei ollut kirjattu vastaanotossa, ne olivat saattaneet syntyä tekstiilihuoltoalan vastuualueella. Lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa 50 % valkoisen mekon hankintahinnasta ja korjaa mekon ja hameen.
Itse tehdyissä tuotteissa ei ollut hoito-ohjeita eikä materiaalitietoja, ne vaikuttivat iän myötä haurastuneilta ja eikä niiden laatu ollut kestänyt pesua, joka oli tarvittu homeitiöiden poistamiseksi. Pesutulos vaikutti tuotteiden laatuun nähden normaalilta.
Lasten hansikkaiden höyhenkoriste oli kovettunut ja nuken hattu vaurioitunut. Vahingot olivat todennäköisesti syntyneet tekstiilihuoltoalan vastuualueella. Koska tuotteissa ei ollut hoito-ohjetta eikä niiden iästä ollut tietoa, lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoalan aiemmin maksama 65 € mielipahasta kattaa nämä vahingot. Vaaleanpunainen villapipo oli kutistunut ja vanunut. Lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa asiakkaalle 50 % pipon hankintahinnasta.
Villasukkien ja lapasien pesutulos vaikutti normaalilta. Tuotteet vanuvat iän myötä käytössä ja pesuissa. Puuvillasukkien ja muiden hansikkaiden pesutulos vaikutti normaalilta. Parittomiin sukkiin lautakunta ei voinut ottaa kantaa.
7. Laskosverhot kutistuivat epätasaisesti (2011)
Teetetyt puuvillaiset laskosverhot vietiin ensimmäisen kerran pestäväksi. Pesun jälkeen verhojen uudelleen asentaminen ei onnistunut, koska yläreuna oli leveämpi kuin alareuna ja verho kupruili. Verhot oli pesty kemiallisesti Multimatik-koneella hiilivedyllä Benzapon Sanofresh -pesutehosteella 20 °C. Verhot kuivattiin lämminilmassa 40 min. 55 °C:ssa ja silitettiin prässillä ja käsin.
Lautakunta totesi, että puuvillaiset laskosverhot olivat kutistuneet pesussa leveydestä 4 cm ja korkeudesta 6 cm. Verhojen rakenteen vuoksi kutistuma ei ollut tasainen, koska verhojen yläreunaan ommeltu tekokuituinen tarranauha ei kutistu samoin kuin puuvilla. Lautakunnan mielestä vesipesu olisi kutistanut verhoja todennäköisesti vielä enemmän. Kemiallinen pesu oli ollut verhoille hellävaraisempi pesutapa. Silittäminen ei ollut kutistanut verhoja. Verhojen epätasainen kutistuminen johtui verhojen rakenteessa käytetyistä erilaisista materiaaleista. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt verhot niille soveltuvalla menetelmällä, eikä ollut korvausvelvollinen.